Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 16.06.2026/Pykälä 50

Vastaus valtuustoaloitteeseen Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen Siilinjärven perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa

Sivistyslautakunta päättää valtuustoaloitteesta seuraavaa:

Yrittäjyyskasvatus ei tarkoita vain yrityksen perustamisen opettelua, vaan se on laaja-alainen toimintatapa, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten elämänhallintaa, aktiivisuutta ja työelämävalmiuksia. Perusopetuksessa yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman seitsemästä laaja-alaisesta osaamisalueesta. Sen merkitys on nivoa eri oppiaineet yhteen ja valmentaa oppilasta kohtaamaan yhteiskunnan vaatimukset. Yrittäjyyskasvatuksen keskeisiä tavoitteita ovat:

- Yrittäjämäisen asenteen vahvistaminen: Lapsia rohkaistaan oma-aloitteisuuteen, vastuunottoon ja sinnikkyyteen.

- Luovuuden kehittäminen: Kouluympäristön tulisi tukea ideoiden kokeilemista ja luovaa ongelmanratkaisua.

- Itseluottamuksen rakentaminen: Oppilaita autetaan tunnistamaan omat vahvuutensa ja uskomaan omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.

- Arjen taidot: Oppilaat oppivat ymmärtämään työn merkityksen ja talouden perusteita käytännönläheisesti.

Lukiokoulutuksessa yrittäjyyskasvatuksen merkitys siirtyy asennekasvatuksesta kohti konkreettisempia valmiuksia, jotka tukevat opiskelijan siirtymistä jatko-opintoihin ja työelämään. Sen rooli on keskeinen useasta näkökulmasta:

- Tulevaisuuden työelämätaidot: Lukio valmentaa opiskelijoita maailmaan, jossa perinteiset urapolut pirstaloituvat. Yrittäjyyskasvatus kehittää epävarmuuden sietokykyä, joustavuutta ja kykyä nähdä mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät ongelmia.

- Aktiivinen toimijuus: Tavoitteena on, että opiskelija ottaa "yrittäjämäisen" otteen omiin opintoihinsa. Tämä tarkoittaa vastuunottoa, tavoitteellisuutta ja kykyä johtaa itseään – taitoja, joita tarvitaan erityisesti korkeakouluopinnoissa.

- Verkostoituminen ja työelämätuntemus: Lukion yrittäjyysopinnot vievät opiskelijat ulos luokkahuoneesta. Vierailut yrityksissä, mentorointi ja yhteistyöprojektit auttavat nuoria ymmärtämään eri toimialoja ja rakentamaan tärkeitä työelämäkontakteja jo varhain.

Kuten aloitteessa todetaan, niin perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on jo tällä hetkellä paljon yrittäjyyskasvatukseen liittyvää sisältöä, esimerkiksi perusopetuksen Yrityskylä-oppimiskokonaisuus ja oppilaiden TET-jaksot. Lisäksi eri koulut tekevät yhteistyötä koulun alueen yritysten kanssa. Opetussuunnitelma luo tälle toiminnalle väljät puitteet, mutta selkeästi on tarvetta laatia opetussuunnitelmaa täsmentävät toimintamallit yrittäjyyskasvatukseen. Yhteen asiakirjaan kootut toimintamallit palvelevat myös opettajia, jotka voivat opetuksessaan hyödyntää toimintamallia ja sen ideoita yrittäjyyskasvatukseen.

Sivistyslautakunta päättää, että vuoden 2026 aikana laaditaan aloitteen mukainen yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli, joka kattaa perusopetuksen ja lukio-opetuksen. Toimintamallissa tulee määrätä yrittäjyyskasvatuksen koordinoinnista vastaava taho. Toimintamallin laatimisessa on tehtävä yhteistyötä paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa. Toimintamalli käsitellään laatimisen jälkeen sivistyslautakunnassa. 

Päätösehdotus hyväksyttiin