Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 18.03.2026/Pykälä 22

Tekninen lautakunta 18.03.2026 § 22  

136/11.00.01/2026  

Valmistelija Tekninen johtaja Ari Kainulainen, puh. 0447401501

Viranomaislautakunta pyytää teknisen lautakunnan lausuntoa ilmasto- ja resurssiviisausohjelman luonnoksesta 27.3.2026 mennessä. Asian esittely tehdään siten, että ilmasto- ja resurssiohjelman luonnoksesta on kerätty otteita asiaan perehtymiseksi.

Taustaa Siilinjärvellä on tehty tavoitteellista ilmasto-ja resurssiviisaustyötä jo vuodesta 2018 asti. Siilinjärven resurssiviisausohjelma hyväksyttiin v. 2020 ja ilmasto-ohjelma vuonna 2021. Ohjelmatyötä tehtiin KierRe–Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa -hankkeessa 2018-2020 ja KESTO -Kestävän energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunnitelma -hankkeessa 2020-2021.

 Ohjelmien seurannan ja toteutuksen yksinkertaistamiseksi ohjelmat yhdistetään yhdeksi ohjelmaksi. Samalla ohjelmaan sisällytetään ilmastonmuutokseen sopeutumis-ja varautumissuunnitelma. Siilinjärven kunta liittyi Fisu (Finnish Sustainable Communities)-verkostoon loppuvuodesta 2024 ja sitoutui samalla verkoston päästötavoitteisiin. Ohjelma toimii myös Siilinjärven tiekarttana Fisu-verkoston tavoitteisiin.

 Ohjelmaa on valmisteltu Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hankkeen työnä. Valmisteluun on osallistettu kunnan henkilöstöä, päättäjiä, asukkaita sekä alueen yrityksiä. Kesällä 2025 toteutettiin kuntalaiskysely ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä. Kyselyyn saatiin 74 vastausta. Asukkaille ja päättäjille sekä yrityksille järjestettiin työpajat, joissa toimijat pääsivät ottamaan kantaa ohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sekä päästövähennystavoitteeseen.

Ilmastotyön lähtökohtia Lähtökohtana on kansallisten ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen. EU ja Suomi ovat mukana Pariisin ilmastosopimuksessa, jossa tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

 EU:n ilmastotavoite on vähentää päästöjä vähintään 55 % (sis. hiilinielut) vuoteen 2030 (vertailuvuosi 1990) ja olla hiilineutraali viimeistään vuoteen 2050. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen sen jälkeen.

Sitoumukset sekä ilmasto- ja resurssiviisausohjelman päätavoitteet

Vuodelle 2035 asetettu päästötavoite noudattaa valtakunnallista hiilineutraaliuden määritelmää. Tavoitteisiin pääsemiseksi kunnan tulee varmistaa riittävät resurssit ilmasto- ja resurssiviisaustyön edistämiseksi.

Siilinjärven kasvihuonekaasupäästöt

Siilinjärven käyttöperäiset kokonaispäästöt vuonna 2023 olivat 155,2 ktCO2e. Asukasta kohden laskettuna päästöt olivat 7,3 tCO2e. Suurimmat päästöjä aiheuttavat sektorit ovat:

• tieliikenne 28 % (43,6 ktCO2e)
• työkoneet 20 % (30,8 ktCO2e)
• maatalous 18 % (28,6 ktCO2e) sekä
• kulutussähkö 17 % (25,6 ktCO2e) (sis. teollisuuden sähkönkulutus)

Käyttöperäisillä päästöillä tarkoitetaan Siilinjärven kunnan alueella tapahtuvasta tuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi laskennassa huomioidaan sähkön- ja lämmönkulutuksen, henkilöautoliikenteen ja jätteiden käsittelyn päästöt kulutusperusteisesti.

Vuodesta 1990 vuoteen 2023 Siilinjärven kokonaispäästöt ovat vähentyneet 34 %. Asukasta kohden päästöt ovat vähentyneet 42 %. Eniten päästöt ovat vähentyneet energiasektorilla (kulutussähkö, sähkölämmitys, kaukolämpö, öljylämmitys, muu lämmitys). Muutos selittyy energiantuotannon siirtymisellä vähäpäästöisiin tai päästöttömiin energianlähteisiin, vaikka energian kulutus on kasvanut. Tieliikenteen, maatalouden ja työkoneiden päästöt ovat kasvaneet vertailuvuodesta 1990.

Päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi Siilinjärven alueen päästöjä tulee vähentää 85 ktCO2e vuoteen 2035 mennessä. Asukaskohtaisten päästöjen tulee puolestaan pienentyä 8,8 tCO2e tavoitevuoteen mennessä.

Tavoitteen saavuttamiseksi päästövähennyksiä tarvitaan erityisesti liikenteen, työkoneiden, maatalouden ja kulutussähkön osalta. Tämä edellyttää päästöjen vähentämistä myös kuntalaisten ja yritysten toimesta, sillä suuri osa päästöistä on sellaisia, joihin kunta ei voi suoraan vaikuttaa.

Ohjelman päivityksen yhteydessä Siilinjärven päästöseurannassa siirrytään Fisu-verkoston tavoitteiden myötä hyödyntämään päästöjen laskentamenetelmänä kaikkia päästöjä aiemmin hyödynnetyn Hinku-laskennan sijaan. Samalla päästöseurannan vertailuvuosi muuttuu vuodesta 2005 vuoteen 1990. Näin ollen aiemmin esitetyt päästötiedot eivät ole suoraan verrattavissa tässä ohjelmassa esitettyihin lukuihin.

Kulutusperäiset päästöt Siilinjärven kulutusperäiset päästöt vuonna 2019 olivat 191,9 ktCO2e. Asukasta kohti päästöt olivat 9,0 tCO2e. Päästöt ovat laskeneet 30 % vuoden 2005 tasosta, mutta ne ovat olleet jälleen kasvusuunnassa vuoden 2015 jälkeen. Kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt syntyvät kotitalouksien kulutuksesta, kuntien hankinnoista sekä investoinneista. Investoinnit sisältävät myös yksityisistä asuinrakennusinvestoinneista aiheutuvat päästöt.

 83 % kulutusperäisistä päästöistä aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta. Kuntien hankinnat aiheuttavat 12 % päästöistä ja investoinnit loput 5 %.

 Kotitalouksien kulutuksesta liikkuminen, ruoka ja asuminen aiheuttavat 73 % päästöistä. Loput 27 % aiheutuvat tavaroiden ja palveluiden hankinnoista. Kuntien hankinnoista erilaiset palveluhankinnat muodostavat 63 % päästöistä, aineet, tarvikkeet ja tavarat 25 % ja loput 12 % aiheutuvat ulkoisista vuokrakuluista. 92 % investointien päästöistä aiheutuu rakentamisesta (ml. Yksityiset rakennushankkeet). Loput 8 % koneiden ja laitteiden investoinneista sekä aineettomasta omaisuudesta kuten ohjelmistoista.

 Kulutusperäisiä päästöjä voidaan vähentää huomioimalla vähähiilisyys kuntien hankinnoissa, sekä erityisesti rakentamisinvestoinneissa. Koska kotitalouksien kulutus aiheuttaa valtaosan kulutusperäisistä päästöistä, on niillä myös merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä.

Ekologinen jalanjälki Kulutusperäisten päästöjen lisäksi myös ekologinen jalanjälki mittaa kulutuksen kestävyyttä. Se kuvaa ihmistoiminnan vaikutusta luontoon ja ilmaistaan globaalihehtaareina (gha), eli keskimääräisenä maa-alana, joka tarvitaan tuottamaan kulutettavat resurssit sekä vastaanottamaan ja käsittelemään jätteet ja päästöt. Siilinjärven ekologinen jalanjälki vuonna 2021 oli 6,0 gha/asukas. 60 % Siilinjärven ekologisesta jalanjäljestä aiheutuu hiilidioksidipäätöistä, maankäyttö aiheuttaa loput 40 %. Siilinjärven ekologinen jalanjälki on pienentynyt 10 % vuoteen 2010 verrattuna, mikä selittyy pääasiassa hiilidioksidipäästöjen pienentymisellä. Maankäyttösektorin ekologinen jalanjälki on puolestaan kasvanut johtuen pääasiassa metsien käytön kasvusta.

Kiertotalousindeksi Fisu-verkoston kunnat ovat saamassa käyttöön kiertotalousindeksi -mittarin, jonka avulla seurataan jätteettömyystavoitteen kehittymistä.

 Indeksi arvioi, missä laajuudessa kunnassa on toteutettu kiertotaloutta edistäviä toimia, myös sellaisten toimien osalta joita ei voi mitata määrällisesti. Toimet pisteytetään vaikuttavuuden ja toteutustason mukaan, ja summataan indeksiluvuksi. Indeksi sisältää laajan listan erilaisia toimia, joten kiitettävä taso voidaan saavuttaa monin eri tavoin. Listaus toimista kootaan asiantuntijalähtöisesti ja yhdessä kehittäen. Listan kautta indeksi toimii myös eteenpäin kannustavana tarkistuslistana ja ideapankkina. Indeksin maksimi = 100: hypoteettinen tilanne, jossa kaikki mahdollinen on tehty ja resurssiviisaus toteutuu kunnassa sataprosenttisesti.

Ohjelman teemat Ohjelma sisältää kahdeksan eri teemaa. Seuraavaksi otteita luonnoksesta teknisen lautakunnan näkökulmasta.

 Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne

Tieliikenne on eniten päästöjä aiheuttava sektori Siilinjärvellä. Siilinjärven tieliikenteen päästöt vuonna 2023 olivat 43,6 ktCO2e. Tieliikenteen päästöistä 49 % aiheutuu henkilöautoliikenteestä. Tieliikenteen päästöt ovat kasvaneet 13 % vuodesta 1990, mutta viime vuosina päästökehitys on kääntynyt laskuun ajosuoritteen vähenemisen, liikenteen sähköistymisen ja biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen myötä.

Liikkumisen päästöjä voidaan vähentää muun muassa parantamalla kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen edellytyksiä ja saavutettavuutta, huomioimalla vähäpäästöisyys kunnan ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankinnoissa sekä yhdyskuntarakenteen suunnittelulla.

Maankäytön suunnittelun avulla voidaan vähentää päästöjä muun muassa edellyttämällä vähähiilisiä ratkaisuja rakentamisessa, kuten puuta tai kierrätysmateriaalien käyttöä, ohjaamalla rakentamista alueille, jotka eivät vaadi stabilointia, tai edistämällä hiilinielujen säilymistä.

Työkoneet ovat Siilinjärvellä toiseksi eniten päästöjä aiheuttava päästösektori. Niiden osuus Siilinjärven kokonaispäästöistä on 20 %. Työkoneiden päästöt vuonna 2023 olivat 30,8 ktCO2e. Työkoneiden päästöistä 75 % aiheutuu kaivos- ja teollisuustyökoneista. Työkoneiden päästöt ovat kasvaneet vertailuvuoteen verrattuna 11,3 %. Kasvu selittyy pääasiassa louhinnan määrän kasvulla, mikä lisää työkoneiden energiankulutusta ja päästöjä.

Energiantuotanto ja -kulutus

Energiankulutus aiheuttaa 25 % Siilinjärven kokonaispäästöistä. Vuonna 2023 energiankulutuksen yhteenlasketut päästöt olivat 35,0 ktCO2e. Valtaosa energiankulutuksen päästöistä aiheutuu kulutussähköstä, mikä johtuu pääosin teollisuuden sähkönkulutuksesta. Energiankulutuksen päästöt ovat myös laskeneet eniten suhteessa vertailuvuoteen. Yhteensä päästöt ovat vähentyneet 65 %, mutta muutos vaihtelee energiankäyttömuodoittain.

• kulutussähkö -59,5
• sähkölämmitys -64,6 (sis. maalämpö)
• kaukolämpö -84,6
• öljylämmitys -76,3
• muu lämmitys 1,9 (sis. mm. puun pienpoltto, kaasu)

Päästöjen lasku selittyy energiantuotannon siirtymisellä vähäpäästöisiin tai päästöttömiin energianlähteisiin, sillä energiankulutus on muiden kuin öljylämmityksen osalta ainoastaan noussut vertailuvuodesta. Energiankulutuksen päästöjä voidaan vähentää muun muassa luopumalla siirtymällä uusiutuvaan energiaan sekä vähentämällä energian kulutusta esimerkiksi parantamalla energiatehokkuutta.

 Kiertotalous ja materiaalitehokkuus

Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään laskematta arvoaan. Kiertotalouden avulla tiloja, materiaaleja ja muut resursseja hyödynnetään tehokkaasti ja jätteen määrä minimoidaan. Korjaaminen, jakaminen ja vuokrauspalvelut ovat myös kiertotaloutta. Monia tuotteita voi myös hankkia palveluna. Valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta (2021) tavoittelee kiertotaloudesta uutta talouden perustaa.

Kuntien hankinnoilla voi vaikuttaa merkittävästi materiaalien tehokkaaseen käyttöön. Kunta voi hankinnoissaan painottaa kierrätysmateriaalien hyödyntämistä, tuotteen kierrätettävyyttä tai hankkia käytettyjä tuotteita. Lisäksi kunta voi huoltaa ja korjata olemassa olevaa omaisuutta, edistää tilojen tehokasta käyttöä, hyödyntää purkumateriaaleja ja maamassoja infra- ja esirakentamisessa sekä käytettyjä rakennusosia uudisrakentamisessa.

Kunta voi myös tukea yrityksiä kiertotalousliiketoiminnan kehittämisessä sekä mahdollistaa kuntalaisille kiertotalouden mukaisen toiminnan tarjoamalla esimerkiksi lainauspalveluita ja jakamalla tietoa kiertotalouden mahdollisuuksista.

 Metsät ja luonnon monimuotoisuus

Metsien rooli on monimuotoinen. Niiden kautta kunnat voivat edistää luonnon monimuotoisuutta, sitoa hiiltä ja sopeutua ilmastonmuutokseen. Lisäksi metsillä on merkittävä rooli myös kuntalaisten hyvinvoinnille. Siilinjärven kunta omistaa metsää yhteensä 1 176 ha. 44 % metsistä sijaitsee taajamissa ja 18 % virkistysalueilla. Siilinjärven uudessa metsäsuunnitelmassa (Vastuullista metsäsuunnittelua kuntametsänomistajille) huomioidaan ilmastonäkökulma ja luonnon monimuotoisuus aiempaa vahvemmin.

Siilinjärven maankäyttösektorin (LULUCF) hiilitase vuonna 2023 oli 22,2 ktCO2e/v. Positiivinen hiilitase tarkoittaa, että maankäyttösektorin päästöt ovat nieluja suuremmat eli maankäyttösektori toimii päästölähteenä. Positiivinen hiilitase johtuu kunnan pienestä hiilivarastosta (4 699 ktC, 115,5 tC/ha), metsämaan pienestä ja viljelysmaan suuresta osuudesta maankäyttöluokissa sekä vuoden 2023 korkeista hakkuumääristä (6,0 m3/ha/a). Siilinjärven maankäyttösektorilla ainoastaan puusto toimii hiilinieluna, joten hakkuilla on suurin vaikutus metsien hiilitaseeseen. Hiilinielujen vahvistumiseen voidaan vaikuttaa myös kiertoaikojen pidentämisellä, maaperän muokkauksen voimakkuudella, hyvin laaditulla hakkuusuunnitelmalla, ripeällä uudistamisella, jalostetulla taimi- ja siemenmateriaalilla, sekapuustoisuudella, oikea-aikaisella taimikonhoidolla ja harvennushakkuilla, harvennusvoimakkuudella sekä lannoituksella.

Siilinjärven luontoa ja maisemaa leimaavat harjut, lehdot ja rehevät vesistöt. Kunnan halki kulkee Suomen pisin yhtenäinen harjujakso. Tarinaharjun harjumuodostelma on tunnistettu osaksi luonnon monimuotoisuuskeskittymää työn alla olevassa Pohjois-Savon luonnon monimuotoisuusohjelmassa.

 Vedenkäyttö ja luonnonvedet

Vesienhoidon tavoitteena on hyvä vesistöjen ekologinen tila. Vesistöt ovat tärkeitä kuntalaisten hyvinvoinnille ja virkistäytymiselle. Siilinjärvellä monet järvet ovat herkkiä rehevöitymiselle. Vesistökuormituksen vähentämiseen liittyvät toimet ja vesistöjen kunnostushankkeet ovat tarpeellisia vesistöjen tilan parantamiseksi.

Siilinjärven vesistöjen pinta-ala on 107 km². Kunnan itäosa kuuluu Nilsiän ja länsiosa Iisalmen vesistöreittiin. Vesistöjen ekologinen tila on itäosan suurissa vesistöissä pääosin hyvä, mutta pienemmissä järvissä kuten Siilinjärven valuma-alueella tyydyttävä tai välttävä. Siilinjärven valuma-alue on tunnistettu Nilsiän reitin riskialueeksi. Iisalmen reitin vesistöjen tila on pääosin tyydyttävä.

Siilinjärven kunnan vesihuolto pohjautuu harjualueilta saatavaan pohjaveteen. Veden käsittelynä on pääosin alkalointi ja UV-desinfiointi. Pohjavesialueiden tila on muutoin hyvä, mutta valtateiden vuosikymmeniä jatkunut tiesuolaus huonontaa pohjavesien laatua valtateiden läheisyydessä. Pohjavesialueilla on kuitenkin paljon riskitoimintoja, joiden hallinta on tärkeää riskien pienentämiseksi. Riskitoiminnot ja tarvittavat toimet riskien hallitsemiseksi on esitetty pohjavesialueiden suojelusuunnitelmissa, jotka on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 2025. Kuopion Vesi ja vesiosuuskunnat vastaavat talousveden toimittamisesta ja jäteveden johtamisesta. Vesijohtoverkoston piirissä on 95,5 % kunnan asukkaista.

 Ilmastojohtaminen, -viestintä ja osallisuus

Ilmasto- ja resurssiviisaustavoitteiden saavuttaminen ja toimenpiteiden vaikuttava toteuttaminen edellyttävät ilmastotyön suunnitelmallista johtamista, toteuttamista ja seurantaa. Myös kuntalaisten osallistaminen ilmasto- ja resurssiviisaustyöhön sekä kunnassa toimivien yritysten ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on olennaista, sillä kunta ei voi suoraan vaikuttaa kaikkiin kunnan alueella muodostuviin päästöihin. Toimenpiteiden toteuttamiseen sekä ilmastotyön seurantaan tulee myös varata riittävästi resursseja, jotta tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen

Ilmasto muuttuu ilmastonmuutoksen hillintätoimista huolimatta. Maapallon keskilämpötila on noussut jo 1,3℃. Suomessa ilmasto on puolestaan lämmennyt jo yli 2℃, sillä ilmasto lämpenee napojen läheisyydessä nopeammin kuin muualla. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt ja ne tulevat entisestään voimistumaan. Siksi myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen on entistä tärkeämpää. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat sitä voimakkaampia, mitä enemmän ilmasto lämpenee. Monien vaikutusten voimakkuuden arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan, jos keskilämpötila nousee 1,5 asteen sijaan 2 asteeseen. Siilinjärvellä ilmastonmuutokseen sopeutuminen otetaan huomioon myös varautumistyössä sekä laatimalla toimialakohtaisia sopeutumisen riskikortteja.

Ilmastonmuutoksen ilmiöt ja vaikutukset

Pohjois-Savoon kohdistuvia ilmastoriskejä on tarkasteltu Ilmastonmuutoksen riskianalyysit Pohjois-Savon kunnille -raportissa, jonka mukaan merkittävimmät Pohjois-Savoon kohdistuvat ilmastonmuutoksen ilmiöt ovat

• lämpötilojen nousu
• sateisuuden kasvu
• talviolosuhteiden muutos
• myrskyt ja tuulisuus sekä
• luontokato.

Kuhunkin ilmiöön liittyy erilaisia riskejä, joihin tulee sopeutua ja varautua. Lisäksi ilmastonmuutoksella on erilaisia heijastevaikutuksia kuten elintarvikkeiden ja raaka-aineiden saatavuusongelmat ja hinnannousu, ilmastopakolaisuus, uusien tautien ja tuholaisten leviäminen, toimintaympäristön ennakoitavuuden heikkeneminen sekä vaikutukset matkailuun. Lisäksi ilmastonmuutoksesta aiheutuu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia niin paikallisesti, kansallisesti kuin globaalistikin. Sopeutumistoimien riittämättömyys voi aiheuttaa merkittäviä kuluja mm. tulvien, sähkökatkojen, metsätuhojen ja sadonmenetysten vuoksi. Suomen tasolla näistä aiheutuvien lisäkulujen arvioidaan olevan noin 5–8 miljardin euroa vuoteen 2070 mennessä.

Päätöksen vaikutusten ennakkoarviointi:

Päätösehdotus

Päätös