Viranomaislautakunta
Pöytäkirja 14.09.2022/Pykälä 37

Viranomaislautakunta 14.09.2022 § 37  

787/11.01.00/2022  

Valmistelija ympäristönsuojelupäällikkö Matti Nousiainen, puh. 044 740 1422

Yara Suomi Oy (myöhemmin Yara) on toimittanut yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Savon ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointiohjelman, joka koskee Yaran Siilinjärven kaivoksen laajentamishanketta (ns. TULE-hanke) (arviointiohjelman tiivistelmä esityslistan liitteenä). Pohjois-Savon ELY-keskus pyytää ohjelmasta Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa.

YVA-ohjelmassa esitetty hanke ja arvioitavat vaihtoehdot

Arviointiohjelma liittyy Yaran käynnistämään TULE-hankkeeseen, jonka tavoitteena on selvittää kaivostoiminnan jatkamisen mahdollisuuksia vuoden 2035 jälkeen 2060-luvulle saakka. YVA-menettelyssä tarkastellaan erityisesti seuraavien toimintojen vaikutuksia:

-          Laukansalon alueelle avattava uusi louhos

-          Särkijärven, Jaakonlammen ja Saarisen louhosten laajennukset

-          sivukiven uusi läjitysalue Laukansalossa sekä nykyisten Ansamäen, Itäläjityksen ja Saarisen läjitysalueiden laajennukset

-          Mustin rikastushiekka-alueen laajennus sekä vesivarastoaltaan laajennus tai uusi vesivarastoallas uuden rikastushiekka-altaan yhteyteen sekä näihin liittyvä patojen rakentaminen.

YVA-ohjelmassa vaikutuksia arvioidaan neljälle eri toteutusvaihtoehdolle (VE1-VE4). Lisäksi mukana on nollavaihtoehto (VE0), joka käsittää toiminnan jatkamisen nykyisten lupien mukaisena (karttaliitteet).

Vaihtoehto VE0

Kaivoksen toiminta jatkuu nykyisten lupien puitteissa. Laukansalon uutta louhosta tai Saarisen louhoksen laajennusta ei toteuteta. Sivukiven läjitysalueita ja rikastushiekka-aluetta ei laajenneta.

Vaihtoehto VE1

Särkijärven ja Jaakonlammen louhoksen toiminta jatkuvat. Lisäksi toteutetaan  Laukansalon uusi louhos  ja  Saarisen louhoksen laajennus.  Ansanmäen  ja  Saarisen  sivukiven läjitysalueita laajennetaan ja Laukansaloon muodostetaan uusi sivukivialue.

Mustin rikastushiekka-aluetta  laajennetaan pohjoiseen noin 430 ha, minkä lisäksi rikastushiekkaa läjitetään Mustin nykyisen rikastushiekka-alueen eteläosaan noin 40 milj. m3. Uuden rikastushiekka-alueen yhteyteen tehdään uusi vesiallas lähelle nykyistä allasta.

Vaihtoehto VE2

Särkijärven ja Jaakonlammen louhoksen toiminta jatkuvat. Lisäksi toteutetaan  Laukansalon uusi louhos  ja  Saarisen louhoksen laajennus . Ansanmäen  ja  Saarisen  sivukiven läjitysalueita laajennetaan ja Laukansaloon muodostetaan uusi sivukivialue.

Mustin rikastushiekka-aluetta  laajennetaan itään noin 440 ha, minkä lisäksi rikastushiekkaa läjitetään Mustin nykyisen rikastushiekka-alueen eteläosaan noin 40 milj. m3. Uuden rikastushiekka-alueen yhteyteen tehdään vesiallas alueen itäosaan.

Vaihtoehto VE3

Särkijärven ja Jaakonlammen louhoksen toiminta jatkuvat. Laukansalon  uusi louhos toteutetaan suppeampana ja  Saarisen louhoksen laajennus  toteutetaan. Ansanmäen, Saarisen ja Itäläjityksen  sivukiven läjitysalueita laajennetaan ja Laukansaloon muodostetaan uusi sivukivialue. Ansanmäen ja Itäläjityksen sivukivialueiden lakikorkeudet kasvavat nykyisen ympäristöluvan mukaisista lakikorkeuksista.

Mustin rikastushiekka-alueen laajennus  toteutetaan kuten vaihtoehdossa VE1.

Vaihtoehto VE4

Särkijärven ja Jaakonlammen louhoksen toiminta jatkuvat.  Laukansalon  uusi louhos toteutetaan suppeampana ja  Saarisen louhoksen laajennus  toteutetaan. Ansanmäen, Itäläjityksen ja Saarisen sivukiven läjitysalueita laajennetaan ja Laukansaloon muodostetaan uusi sivukivialue. Ansanmäen ja Itäläjityksen sivukivialueiden lakikorkeudet kasvavat nykyisen ympäristöluvan mukaisista lakikorkeuksista.

Mustin rikastushiekka-alueen laajennus  toteutetaan kuten vaihtoehdossa VE2.

Louhinta- ja rikastusprosessit toteutetaan hankkeessa vastaavasti kuin nykyisin. Kokonaislouhintamäärä on maksimissaan 35-40 Mt/a riippuen voimassa olevasta kaivossuunnitelmasta. Malmikivien osuus on noin 11-14 Mt/a. Rikastamon kapasiteetti on 1,3 Mt/a. Laukansalon louhoksen sivukivet läjitetään uudelle Laukansalon sivukivialueelle sekä Ansanmäen sivukivialueen ja/tai Itäläjityksen laajennusalueelle. Saarisen louhoksen sivukivet läjitetään pääsääntöisesti Saarisen sivukivialueen laajennusalueelle. Särkijärven ja Jaakonlammen louhoksen sivukivet läjitetään pääsääntöisesti Ansanmäen sekä Itäläjityksen läjitysalueelle.

Kaikkien louhosten sivukivien laadun arvioidaan vastaavan nykytilassa syntyvien sivukivien laatua ja läjittäminen tehdään vastaavalla tavalla kuin nykytilanteessa. Saarisen louhoksen laajentaminen vaatii Saarisenjärven osittaista patoamista ja kuivattamista.

Hankkeen myötä ei perusteta uusia raakavedenottopisteitä. Laukansalon louhosvesien osalta tarkastellaan vesien johtamista suoraan Kuuslahteen tai päälouhoksen kuivanapitojärjestelmän kautta Sikopuroon ja edelleen Kuuslahteen. Muiden louhosten osalta vesien johtaminen tapahtuu samalla tavoin kuin nykyisin Jaakonlammen louhoksen avaamisen jälkeen. Sivukivialueilta vedet johdetaan tarkkailupisteiden kautta ojia pitkin niiden luontaisille valumareiteille. Mustin rikastushiekka-alueelta vedet johdetaan rakennettavien vesireittien/altaiden kautta vesialtaaseen ja edelleen kaivoksen sisäiseen vesikiertoon. Alustavien arvioiden mukaan vesitaseen hallinta edellyttää noin 2 milj. m3 vesivarastoaltaan rakentamista.

Laukansalon louhoksen toteuttaminen vaatii kantatien 75 (Nilsiäntie) linjauksen  muutoksen. Tietä siirretään luoteeseen kipsin läjitysalueen eteläreunan kohdalla. Alueella tällä hetkellä sijaitseva kipsi siirretään kipsin läjitysalueen sisällä toiseen kohtaan. Laukansalon alueelta kiviautoliikenne alittaa kantatien 75 rakennettavaa alikulkua pitkin.

Päästöt Maaperä ja pohjavesi

Maaperään ja pohjavesiin voi kohdistua päästöjä kemikaali- ja polttoainevuodoista ja onnettomuuksista sekä sivukiven läjitysalueiden ja rikastushiekka-alueiden suotovesistä. Lisäksi maaperään ja pohjavesiin voi kohdistua päästöjä pölyämisen kautta. Uudet avolouhokset vaikuttavat pohjaveden pinnankorkeuksiin ja mahdollisesti myös virtaussuuntiin.

Pintavedet

Pintavesiin voi kohdistua päästöjä avolouhosten kuivanapitovesistä, sivukivi- ja rikastushiekka-alueiden suotovesistä, rikastusprosessin ylijäämävesistä sekä kaivosalueen hulevesistä. Suurin osa kaivosalueen vesistä johdetaan rikastamon vesikiertoon. Rikastusprosessin ylijäämävesi johdetaan puhdistettuna Sikopuron kautta Kuuslahteen.

Ilmanlaatu

Ilmapäästöjä aiheuttavat avolouhosten louhintaräjäytykset, malmin ja sivukiven lastaus, kuljetus, kippaus ja murskaus, muu liikenne ja työkoneet. Lisäksi sivukivialueilta sekä rikastushiekka-alueilta voi joissakin olosuhteissa aiheutua pölypäästöjä.

Melu ja tärinä

Melua syntyy malmin louhinnassa (poraus, räjäytykset), malmin ja sivukiven lastauksissa ja kuljetuksissa, malmin ja sivukiven murskauksessa, rikastamolla, pastalaitoksella sekä rikastushiekan ja sivukiven läjityksessä. Tärinävaikutuksia aiheutuu ensisijaisesti kallioperän räjäyttämisestä avolouhoksissa sekä toissijaisesti liikkuvista ja paikallaan olevista työkoneista.

Arviointiohjelmassa on kuvattu ympäristön nykytila ja nykyisen kaivostoiminnan vaikutukset luonnon- ja elinympäristöön: kallio- ja maaperä, pinta- ja pohjavedet, kalasto, luonto-olosuhteet, luonnon monimuotoisuus, luontoarvoiltaan merkittävät kohteet ja uhanalaisten lajien esiintyminen, yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, maisema ja kulttuuriympäristö, elinkeinot, hankealueen luonnonvarojen nykyinen hyödyntäminen ja jätehuolto, liikenne, melupäästöt ja meluolosuhteet, tärinä- ja ilmanpaineiskuvaikutukset, ilmanlaatu, ilmastopäästöt, kaivostoiminnan terveysvaikutukset sekä vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen.

Tarkastelualueen rajaus, arviointimenetelmä ja arvioitavat vaikutukset

Arviointiohjelmassa on esitetty tarkastelualueen rajaus etäisyysvyöhykkeinä 0,5 - 4 km hankealueesta. Ohjelman mukaan tarkastelualue pyritään määrittämään ympäristövaikutusten arvioinnin aikana niin laajaksi, ettei merkittäviä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän tarkasteltavan alueen ulkopuolella.

Vaikutuksella tarkoitetaan suunnitellun toiminnan aiheuttamaa muutosta ympäristön tilassa. Vaikutuksen merkittävyyttä arvioidaan muutoksen suuruudella ja vastaanottavan ympäristön herkkyyden perusteella.  Vaikutusten merkittävyys määritetään ristiintaulukoimalla vaikutuksen suuruus ja vaikutuskohteen herkkyys, jolloin vaikutukset voivat olla merkityksettömiä, vähäisiä, kohtalaisia, suuria tai erittäin suuria. Vaihtoehtojen vertailu esitetään taulukoituna ja värikoodein eroteltuna vaikutusten suunnan ja merkittävyyden suhteen. Vaikutus voi olla myönteinen tai kielteinen.

Vaikutuksia arvioidaan samoille osa-alueille, joista on esítetty ympäristön nykytilanteen kuvaus. Lisäksi arvioidaan ympäristöriskit, onnettomuus- ja poikkeustilanteet ja tunnistetaan todennäköisesti merkittävimmät vaikutukset sekä arvioidaan yhteisvaikutukset muiden Yaran Siilinjärven toimipaikan toimintojen (eli tehdastoimintojen) kanssa. Yhteisvaikutuksista tarkastellaan erikseen kipsin läjittämisen vaikutuksia, mistä tehdään erillisselvitys.

Arviointiohjelmassa esitetyn alustavan arvion mukaan hankkeen todennäköisesti merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, luonnonympäristöön, maankäyttöön, maisemaan, pintavesiin sekä meluun.

Ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus

 Siilinjärven viranomaislautakunta antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena Pohjois-Savon ELY-keskukselle seuraavan lausunnon Yara Suomi Oy:n Siilinjärven kaivoksen laajennusta koskevasta YVA-ohjelmasta:

Viranomaislautakunta toteaa, että ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitelty Yara Suomi Oy:n Siilinjärven kaivostoimintojen laajentamishanke on sekä alueellisesti että ajallisesti hyvin laaja-alainen ja vaikuttaa huomattavan laajalle alueelle hankealueen ympäristössä. Hanke aiheuttaa peruuttamattomia ja/tai pitkäaikaisia muutoksia ja vaikutuksia luonnon- ja elinympäristössä sekä sosiaalisessa ympäristössä ja se koskettaa suurta joukkoa Siilinjärven asukkaita.

Vaikutusten arvioinnissa on erityisen tärkeää saada esille hankkeen aiheuttama muutos ympäristössä, mikä on todettukin ohjelmassa. Esimerkiksi melun osalta on selvitettävä, miten meluolosuhteet muuttuvat melun tarkasteluvyöhykkeellä eikä pelkästään sitä, mitä melutasot mallinnuksen mukaan tulevat hankkeen vaikutusalueella olemaan. Muutos esimerkiksi melu-, ilmanlaatu-, vesistö- ja luonto-olosuhteissa koetaan negatiivisena vaikutuksena elinoloihin ja viihtyvyyteen, vaikka muutoksen vaikutuksesta esimerkiksi melulle tai ilmanlaadulle asetetut raja- tai ohjearvot eivät ylittyisikään.

Vaikutusalueen rajauksessa (ohjelman kappale 6.1) todetaan, että tarkastelualueen rajaus pyritään määrittämään niin laajaksi, ettei merkittäviä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän tarkasteltavan alueen ulkopuolella ja vaikutusaluetta voidaan tarvittaessa tarkentaa arviointityön aikana. Ohjelmaan kirjattu lähtökohta on hyvä. Myös ohjelmassa esitetyt alueet ja vesistöreitit eri vaikutusten tarkastelualueiksi näyttävät lähtökohtaisesti olevan riittäviä huomioiden ohjelmaan kirjattu, että tarkastelualueita voidaan tarpeen mukaan laajentaa.

Vaihtoehtojen vertailumenetelmä (kappale 6.3) on vastaava, mitä on käytetty mm. aikaisemmassa louhosjatkumon ympäristövaikutusten arvioinnissa. Taulukoin ja värikoodein esitetty vertailu on havainnollinen. Erityisen tärkeää on ohjelmassa todettu vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuden tarkastelu huomioiden maankäyttö ja arvioitujen ympäristövaikutusten merkittävyys ja hyväksyttävyys. Toteuttamiskelpoisuutta pitää tarkastella huomioiden kaikki hankkeen vaikutukset ja mahdolliset yhteisvaikutukset.

Lautakunta yhtyy ohjelmassa esitettyyn arvioon hankkeen todennäköisesti merkittävimmistä vaikutuksista, eli merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, luonnonympäristöön, maankäyttöön, maisemaan, pintavesiin sekä meluun. Nykyisellään lähimpien yksittäisten asuntojen etäisyys kaivoksen louhoksista on 700 - 800 metriä eikä tällä etäisyydellä ole asuinalueita. Hankkeessa suunniteltu Laukansaloon avattava louhos tuo louhoksen lähivaikutuspiiriin Sulkavanniityn, Simonsalon ja Tynnyrisen asuinalueet sekä Jynkänlahden rannan asutuksen. Laajemman louhosvaihtoehdon lähin asutus on alle 200 metrin etäisyydellä ja 700 metrin vaikutuspiirissä suunnitellusta louhoksesta on 150-200 asukasta. Suppeammankin vaihtoehdon etäisyys lähimpään asutukseen on vain 250 metriä ja 700 metrin piirissä on parikymmentä asukasta. Jo näiden lähtötietojen perusteella ja huomioiden vielä uusien läjitysalueiden vaikutuspiirissä oleva asutus, on arvioinnissa kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen liittyvien vaikutusten arviointiin.

Ympäristönsuojelulain perusteella ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentyminen on ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain yleisten velvollisuuksien nojalla toiminnanharjoittajalla on velvollisuus järjestää toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Tähän liittyen viihtyisyyden tarkastelua erityisesti Laukansalon läheisillä asutusalueilla ei voida perustaa ainoastaan asukaskyselyihin vaan viihtyisyyden vähentymistä pitää pystyä selvittämään myös objektiivisemmalla tarkastelulla. Viihtyisyyden mittaamisesta on olemassa tutkimustietoa, jota tarkastelussa pitää hyödyntää.

Elinoloihin ja viihtyvyyteen liittyvässä tarkastelussa on otettava mukaan myös uusien kipsin läjitysalueiden vaikutukset. Ohjelmasta saa käsityksen, että uudet läjitysalueet tulevat tehtaiden lähiympäristöön, koska kipsin kuljetusmuodoksi esitetään edelleen hihnakuljetinta. Mikäli läjitysalueita esitetään samojen lähimpien asuinalueiden läheisyyteen kuin ovat Laukansalon louhoksen lähimmät asuinalueet, on yhteisvaikutusten tarkastelu elinolojen ja viihtyvyyden osalta erityisen tärkeää.

Melu- ja tärinävaikutusten sekä ilmanpaineiskujen vaikutusten arviointiin on käytettävissä paljon mittaustietoa ja melumallinnuksen lähtötietoihin on olemasa olevaa mittaustietoa. Tarpeen mukaan arvioinnissa on päivitettävä melulaskennan lähtötietoja mittauksilla, jos esimerkiksi työkoneet ovat suurentuneet tai muuttuneet aikaisemmista mittauksista. Melun, tärinän ja ilmanpaineiskujen arvionnissa on tärkeää hakea haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoja. Esimerkiki sivukivien läjitysalueiden läjitystekniikalla on pystytty vähentämään melun leviämistä. Myös louhinnan osalta pitää vaikutuksia arvioida mahdollisten uusien louhintatekniikoiden osalta eikä pelkästään nykyisen tekniikan, mikä perustuu hyvin suureen kertalouhintamäärään.

Terveysvaikuitusten arvioinnin osalta lautakunta korostaa Laukansalon louhoksen ja läjitysalueen vaikutusten arvioinnin merkitystä, koska niiden myötä kaivoksen lähivaikutuspiiriin tulee huomattavasti enemmän ihmisiä kuin on aikaisemmin ollut. Terveysvaikutusten arvioinnissa korostuvat melu-, tärinä- ja ilmanlaatuvaikutukset. Erityisesti hengitettävien ja pienhiukkasten terveysvaikutuksista on uutta tutkimustietoa, mikä tulee esille mm. WHO:n vuonna 2021 tiukentuneissa ilmanlaadun ohjearvoissa.

Hankkeen vaikutusten arvioinnissa maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen tulee esittää arvio Laukansalon louhoksen ja uusien läjitysalueiden aiheuttamista maankäytön (erityisesti asuminen) rajoituksista ja arvio tarvittavista suoja-alueista. Vaikutusten arviointi maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen liittyy läheisesti hankkeen vaatimaan kaavoitukseen, jossa tarvittavien suoja-alueiden määrittely asutukseen ja muihin herkkiin toimintoihin nähden on tärkeällä sijalla. Arvioinnissa on huomioitava yhteisvaikutukset kipsin läjitysalueiden vaikutusten kanssa.

Yaran nykyisten kaivos- ja tehdastoimintojen vaikutukset pintavesiin ovat huomattavat mm. valuma-alue muutosten ja kuormituksen kautta. Avioinnissa on selvitettävä muutokset valuma-alueisiin ja vesistökuormitukseen ja arvioitava, heikentävätkö muutokset hankealuetta ympäröivien vesimuodostumisen tilaa. Rikastushiekka-alueen pohjoisessa vaihtoehdossa Kolmisopen valuma-alue olisi suurimmaksi osaksi rikastuhiekka-ja allasaluetta eli Kolmisopen korvausvesi tulisi käytännössä rikastushiekka-alueen suotovesistä. Rikastushiekka-alueen itäisessä vaihtoehdossa suotovesien määrä Ventojoen valuma-alueelle lisääntyy huomattavasti. Arvioinnissa on selvitettävä, miten Kolmisopen veden laatu ja vesistön tila turvataan muuttuneessa tilanteessa ja onko esimerkiksi järveen mahdollista johtaa korvausvettä muualta. Ventojoen valuma-alueen osalta on arvioitava lisääntyvien suotovesien vaikutus alueen järvien ja lampien tilaan. Vaikutusten arvioinnissa pintavesiin on huomioitava yhteisvaikutukset kipsin läjitysalueiden vaikutusten kanssa.

Kaivoksen sisäisen vesikierron alueet kasvavat huomattavan paljon. Uuden rikastushiekka-alueen pinta-ala on 430-440 ha sekä uuden ja laajennettavien louhosten pinta-ala ainakin 100 ha. Arvioinnissa pitää huomioida riittävän suurella varmuudella kaivoksen vesitaseen mitoitus suhteessa ilmastonmuutoksen aiheuttamaan sateisuuden (kesän rankkasateet, suurimmat kesäkuukausien sademäärät ja vuotuiset sademäärät) kasvuun. Ilmastotilastoissa kesä- ja syyskuukausien toteutuneet sade-ennätykset ovat yli 200 - jopa 300 mm ja kesäkuukausien vuorokausisade-ennätykset yli 100 - lähes 200 mm. 500 ha alueelle 100 mm vuorokausisade tarkoittaisi 0,5 milj.m3 vesimäärää.

Hankealueella on useita uhanalaisiksi luontotyypeiksi luokiteltuja kohteita ja erityisen tärkeitä elinympäristöjä, huomionarvoisia eliölajeja sekä luontodirektiivin liitteen IV mukaisia tiukasti suojeltuja lajeja. Vaikutusten arvioinnissa on tehtävä luontoselvityksiä ja koottava olemassa olevaa selvitysaineistoa hankealueen lisäksi riittävän laajasti muuttuvien alueiden lähiympäristössä, jotta pystytään arvioimaan esimerkiki tiukasti suojeltujen lajien suojelutasoa laajempana kokonaisuutena. Arvioinnissa on selvitettävä, miten hanke vaikuttaa kokonaisuudessaan hankealueen ja sen lähialueiden luonnonsuojelutasoon, kun suurella osalla hankealuetta luonnonympäristö muuttuu peruuttamattomasti.

Kipsin erillisselvityksestä todetaan, että siinä kuvataan neljän sijoitusalueen sijainti. Kipsin käsittelytapa on nykyisen kaltaista ja kipsi kuljetetaan läjitykseen hihnakuljettimilla eli alueet sijoittuvat tehtaiden lähialueille. Lautakunta toteaa, että näin sijoitettuna kipsin läjityksen yhteisvaikutusten arviointi Laukansalon louhoksen ja läjitysten vaikutusten kanssa on huomattavan tärkeää. Kaikilla toiminnoilla on samoja vaikutusalueita erityisesti asutuksen ja vesistöjen kanssa. Lautakunta esittää, että kipsin läjityksessä arvioitaisiin myös vaihtoehto, jossa läjitysalue sijoittuisi selvästi kauemmaksi kirkonkylän taajaman asutuksesta ja tehdasalueen lähivesistöistä.

Päätös Keskustelun perusteella esittelijä muutti päätösehdotusta seuraavasti:

Kuudennen kappaleen lause "Hankkeessa suunniteltu Laukansaloon avattava louhos tuo louhoksen lähivaikutuspiiriin Sulkavanniityn, Simonsalon ja Tynnyrisen asuinalueet sekä Jynkänlahden rannan asutuksen." muuttuu kuulumaan seuraavasti: Hankkeessa suunniteltu Laukansaloon avattava louhos tuo louhoksen lähivaikutuspiiriin Sulkavanniityn, Simonsalon, Honkamäen ja Tynnyrisen asuinalueet sekä Jynkänlahden rannan asutuksen.

Viimeisen kappaleen viimeinen lause "Lautakunta esittää, että kipsin läjityksessä arvioitaisiin myös vaihtoehto, jossa läjitysalue sijoittuisi selvästi kauemmaksi kirkonkylän taajaman asutuksesta ja tehdasalueen lähivesistöistä." muuttuu seuraavasti: Viranomaislautakunta toteaa kantanaan, että kipsin läjityksestä on arvioitava myös vaihtoehto, jossa läjitysalue sijoittuisi selvästi kauemmaksi kirkonkylän taajaman asutuksesta ja tehdasalueen lähivesistöistä.

Viranomaislautakunta hyväksyi muutetun päätösehdotuksen.

__________

Merkittiin pöytäkirjaan, että Jukka Halonen ilmoitti olevansa jäävi (palvelussuhdejääviys) asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.